Matalakaloriset dieetit ja metaboliset vauriot

Matalakalorinen eli erittäin niukkaenergiainen dieetti (800 kcal vuorokaudessa tai alle) voi olla nopea keino pudottaa painoa. Se sopii laihduttamisen käynnistämiseen etenkin huomattavan lihavilla henkilöillä (BMI yli 30).

Nopean laihdutuksen kääntöpuoli on että samalla keho menettää lihasmassaa. Proteiinin saannista huolehtiminen on tärkeää. Kalorit siis karsitaan hiilihydraateista, mikä puolestaan johtaa ketogeeniseen tilaan. Ketoosi on elimistön keino selvitä ravintovajeesta.

Matalakalorinen dieetti voi toimita ”shokkihoitona”, mutta pidemmän päälle tulokset vaihtelevat. Elimistön perusaineenvaihdunta sopeutuu alempaan kalorimäärään. Normaaliin ruokavalioon palaaminen voi aiheuttaa nopeaa painon palautumista, niin sanottua jojo-efektiä.

Testosteronin puute ja testosteronin nostaminen

Testosteroni eli mieshormoni aiheuttaa pojilla sukupuolityyppilisten muutosten ilmaantumisen murrosiässä. Aikuisilla testosteroni on tärkeää lihaksiston ja luuston kunnon kannalta, ja sillä on vaikutusta myös mielialaan. Viime aikoina onkin paremmin ymmärretty hormonin kokonaisvaikutus, testosteroni ei ole ainoastaan ”mieskunnon” mittari.

Testosteronin tuotanto aivolisäkkeessä kääntyy laskuun jo nuorilla aikuisilla. Tähän vaikuttavat elintavat: ylipaino, stressi, huono unenlaatu, alkoholi ja tupakka heikentävät kaikki testosteronintuotantoa.

Oireet ovat moninaisia ja usein epämääräisiä: voimattomuutta, nukkumisvaikeuksia, haluttomuutta. Suurin osa vajeista jäänee diagnosoimatta.

Vaikka moni testosteronivajeesta kärsivä ymmärrettävästi toivoo nopeaa lääketieteellistä ratkaisua, lähtee hoito ensin käyntiin elämäntapoja muuttamalla.

Ylipainosta pyritään eroon, liikunnan määrää kasvatetaan ja alkoholin kulutusta pienennetään. (Kohtuukäyttö on edelleen sallittua). Stressin käsittely on myös tärkeää.

Jos näillä ei saada seurantajakson jälkeen testosteronitasoja normalisoitumaan, voi kyseeseen tula korvaushoito. Hoito on aina lääkärin määräämää ja valvottua.

D-vitamiinin saantisuositus ja terveysvaikutukset

D-vitamiinilisä talviaikaan on ollut terveydestään huolehtiville suomalaisille kenties jo itsestäänselvyys.

Normaalioloissa kansallinen suositus 18-75 vuotiaille on 10mg vuorokaudessa, yli 75-vuotiaille ja tummaihoisille henkilöille 20mg.

Tutkimuksissa on nyt saatu viitteitä siitä että hyvällä d-vitamiinitasolla voi olla rooli koronaviruksen aiheuttaman vakavan sairastumisen ehkäisyssä.

HUS on päätynyt suosittamaan kaikille yli 70-vuotiaille 20 mikrogramman annosta. Vanhuksille joiden BMI on yli 30, suositus nousee 50 mikrogrammaan.

Pitäisikö normaalipainoisten, ei vielä ikääntyneiden aikuisten nostaa annostaan? Mielipiteet ovat osin ristiriitaisia, sillä näyttö vitamiinitasojen ja taudin puhkeamisen välillä on epäsuoraa.

Liiallisuuksin ei ole syytä mennä. Mutta voi olla hyvä varmistaa että lisä on riittävän kokoinen ja samalla tarkastella omaa ruokavaliota. Muista ravinnon d-vitamiinin lähteet kuten rasvainen kala ja vitaminoidut maitotuotteet.

DNAlife geenitestit

DNAlife on kehittänyt useita geenitestejä joilla selvitetään henkilön genetiikkaa ja sen yhteyttä terveyteen, ravitsemukseen ja treenaamiseen.

Täsmätesteissä selvitetään sitä esiintyykö henkilöllä tiettyjä geenejä. Esimerkiksi DNA-mielitestissä tutkitaan 30 geeniä, joilla on yhteyksiä mielialan häiriöihin.

DNA-sport puolestaan selvittää kehon rakenteeseen, verenkiertoelimistön toimintaan ja treenivasteeseen liittyvien geenien läsnäoloa. Tätä voidaan käyttää hyväksi yksilöllisen harjoitusohjelman rakentamisessa.

BioSignature

BioSignature on menetelmä jolla kartoitetaan kehon hyvinvointia kehon rasvakudoksen täsmämittauksilla.

Biosignature on kivuton ja tehdään ottamalle pihtien avulla mittauksia eri puolilta kehoa, kaikkiaan 12 kohdasta. Väliin jäävän rasvakudoksen paksuus kirjataan ylös.

Lukemat ja perustiedot kuten pituus ja paino syötetään tietokoneohjelmaan, joka automaattisesti nostaa esiin mahdollisia ongelmakohtia.

Rasvan suhteellinen kertyminen eri puolille kehoa kertoo hormonitasapainosta. Menetelmää ei ole tarkoitettu sairauksien diagnosointiin, vaan lähestymistapa hyvinvointiin on holistinen.

Olennaista on että testi tehdään useita kertoja, jolloin voidaan seurata elämäntapamuutosten kuten ruokavalion vaikutuksia verrattuna lähtötasoon.